Vaellus Lemmenjoen kansallispuistossa 29.7.-2.8.2017

Kuinka pitkään: Neljä yötä

Varusteet: Kesävaellus-varustelistani mukaiset, karttalaukku ja kirves jäivät tosin Helsinkiin

Parhaat palat: Ravadasköngäs, Jäkäläpään lentokenttä, kuukkelit, Lemmenjoen historia

Ensimmäinen reissuni Lemmenjoelle alkoi jo perjantai-iltana Helsingin päärautatieasemalta, kun partiolippukuntamme 35 vaellukselle lähtijää kiipesi yöjunaan kohti Rovaniemeä. Edessä oli matka kohti tuntematonta, en ollut aiemmin matkustanut makuuvaunussa ja Lemmenjoki oli alueena täysin tuntematon. Olin antanut muiden ryhmäläisteni tehdä vaellusvalmistelut, joten hieman jännitti, onko kaikki oikeasti mukana.

REITTIKARTTA

Kartta: Metsähallitus 

PÄIVÄ 1

Reitti: Njurgulahti-Härkäkoski-Ravadasjärvi

Matka: 15 km

Sää: Lämmin ja aurinkoinen, iltaa kohti pilvistä ja tihkusadetta.

Huomenta ravintolavaunusta.

Aamun ja päivän aikana ajoimme bussilla Rovaniemeltä Njurgulahteen, jonne saavuimme noin kolmen aikaan päivällä. Välissä olimme vieneet osan porukasta Angelintien varteen aloittamaan reissuaan. Minä ja ryhmäni kuusi muuta lähdimme liikkeelle lyhyen rinkkahinkkauksen jälkeen.

Maisemat miellyttivät jo alkumatkasta.

Kaapin Jounin tilalla emme tällä kertaa vierailleet, mutta näköetäisyyden päässä sentään kävimme.

Alkumatka Lemmenjoen varren merkittyä reittiä pitkin kulkee harjun päällä, josta aukesi hyvät näkymät joelle. Hyvänä lisänä myöskään hyttyset eivät niinkään viihtyneet harjulla. Historian havinaa harjun alueella edustivat lukuiset saamelaisten peuranpyyntikuopat.

Näkymiä harjulta.

Joen ylitimme Härkäkosken ylitysveneellä ja kohdattuamme runsaasti telttoja, päätimme jatkaa matkaa Ravadasjärven autiotuvalle. Onneksemme se oli tyhjillään kymmenen aikoihin illalla, joten saimme hikiset kamppeet kuivumaan. Ja uni maistui!

Ylityspaikka Härkäkoskella.

Ravadasjärven autiotupa.

PÄIVÄ 2

Reitti: Ravadasjärvi-Kultahamina-Morgamojan Kultala

Matka: 12 km

Sää: Viileä ja sateinen, iltaa kohti laantui tihkuksi.

Aamupuuron syötyämme jatkoimme matkaa tavoitteena Morgamojan Kultala. Matkalla suunnitelmissa oli myös huiputtaa Morgam-Viipus-tunturi. Ensin pääsimme kuitenkin näkemään ja kuulemaan Ravadaskönkään noin 10 metriä korkean putouksen pärskeet ja kohinan.

Ravadasköngäs.

Vaihtelevassa maastossa etenimme sopivasti lounasaikaan Kultahaminan tuvalle. Pienen autiotuvan omistaa Lapin kullankaivajien liitto ja jokea pitkin tulevat huoltokuljetukset päätyvätkin tänne mönkijöillä eteenpäin rahdattaviksi.

Kultahaminassa.

Tiedusteltuamme lounaan jälkeen reittiä puron yli Morgam-Viipukselle tulimme tulokseen, ettei ylittäminen ainakaan meidän taidoillamme mukavasti onnistu. Ehkä sitten ensi kerralla! Matkamme jatkuikin vaivatta kohti Morgamojan Kultalaa, jonne pääseminen olikin edellytys seuraavan päivän lentokenttä-kierrokselle.

Tämän koivun elämänhalu on varsin ihailtavaa.

Morgamojan Kultalan autio- sekä varaustupa olivat säpessä korjaustöiden johdosta.

PÄIVÄ 3

Reitti: Morgamojan Kultala-Jäkäläpään lentokenttä-Ravadasjärvi

Matka: 18 km

Sää: Viileä, pilvinen ja tihkusateinen.

Kolmantena vaelluspäivänä suuntasimme Gaskoaivin yli kohti Jäkäläpään lentokenttää. Tuulessa sai pidellä hatusta kiinni ja sumussa ei montaa kymmentä metriä eteensä nähnyt. Yksinäinen kapustarinta piipitti joukollemme tunturin laella ja sainkin (sääolosuhteet huomioiden) varsin hyvän kuvan tästä jo ensimmäisellä Lapin vaelluksellani Pallas-Ylläksellä tutuksi tulleesta linnusta.

Kapustarinta Gaskoaivin sumussa.

Matka jatkui Pihlajakurun kultavaltauksen ohi ja saavuimme keskipäivän jälkeen vuoden 1947 kultaryntäyksen aikoihin huoltokentäksi perustetulle Jäkäläpään lentokentälle, jonka valkoisten kivien muodostamien kiitoratojen luona nököttää myös maailman syrjäisin kirjasto (ja varsin hyvin varusteltu sellainen!). Ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka.

Jäkäläpään lentokenttä, oikealla kirjastorakennus.

Kirjaston valikoimia.

Lehtileike Lapin Kansasta kirjaston seinällä.

Kahmittuamme kalloihimme hieman sivistystä, lähdimme lounaalle Mattit Ravadaksen tulipaikalle ja saavuimme illalla jälleen Ravadasjärven tuvalle. Matkalla sekä tuvan pihassa varsinkin allekirjoittanutta ilahduttivat suuresti kuukkelit, joista samoin kuin kapustarinnasta, sain tällä kertaa myös hyviä kuvia.

Kuukkeli on löytänyt syötävää Ravadasjärven autiotuvan pihasta.

PÄIVÄ 4

Reitti: Ravadasjärvi-Searitkniva-Muurahaislampi

Matka: 14 km

Sää: Viileä ja pilvinen.

Viimeinen kokonainen vaelluspäivä valkeni Ravadasjärven tuvassa. Aamiaisen jälkeen hieman tavaroiden uusjakoa ja liikkeelle. Ylityksen päätimme hoitaa Searitknivan kahlaamossa, mutta kävelimme vahingossa ohitse suoraan ylitysveneelle. No, passasihan tuokin. Kuukkelipariskunta seuraili matkaamme hetken aikaa joen vartta kulkiessamme. Ilman sen suurempia kommelluksia majoituimme Muurahaislammelle ja nautimme viimeisen illan hämystä ja nuotiosta.

Searitknivalle rakennettiin uutta tupaa. Suuri kiitos hienon työn tekijöille. 

Muurahaislammen maisema.

PÄIVÄ 5

Reitti: Muurahaislampi-Njurgulahti

Matka: 0,9 km

Sää: Sopiva ja pilvinen.

Viimeisestä päivästä ei enempiä kerrottavia olekaan, aamulla kamat kasaan ja bussille! Vaellus oli ohitse, mutta lippukunnan kesäleiri jatkuisi vielä Inarissa. Se onkin jo ihan toinen tarina.

LOPUKSI

Ensimmäinen reissuni Lemmenjoelle oli oikein mukava, historia ja luonto ovat täällä mahtavasti läsnä. Oman lisämausteensa reissulle toi myös puhelin, tai oikeastaan se, että kenttää ei koko reissun aikana ollut kuin pari hassua kertaa. Tämä kannattaa ottaa turvallisuudessa huomioon. Toisaalta se tarjosi myös hektisestä etelästä ja some-maailmasta sopivan irtioton. Suosittelen lämpimästi Lemmenjokea kaikille!

Lisätietoa Lemmenjoesta: http://www.luontoon.fi/lemmenjoki